VOIMISTELU -JA URHEILUSEURA HEINÄVEDEN HYRSKE RY
perustettiin sodan ja suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen 06.01.1945.
Seuran alkuvuosia leimasi suuri urheiluinnostus. Toiminta painottui hiihtoon, yleisurheiluun ja pesäpalloon. Alajaostoja perustettiin kahdeksalle kylälle. Hyrskeen ensimmäinen puheenjohtaja Taskinen ajoi voimakkaasti urheilukenttähanketta eteenpäin, ja kenttä valmistuikin 1949.Uusi urheilukenttä, Helsingin v. -52 Olympialaiset ja kunnan yli 10000:een kivunnut asukasmäärä innoittivat paikkakuntalaisia urheilemaan entistä enemmän. Uusia seuroja perustettiin ja merkittävimmäksi kasvanut Hyrske pyrki vahvistamaan toimintaansa.
Samaan aikaan Hyrskeen urheilutoiminnan rahoitus tuotti vaikeuksia ja seuran toimintaa hankaloitti urheilupaikkojen puute. Ohjelmatoimikunta kiersi jopa talosta taloon keräämässä rahaa, että järjesti tansseja muiden omistamissa tanssipaikoissa, kuten VPK:n talolla ja pitäjän lavoilla.
Hyrskeen historian aikana siinä on nykyisten koripallo-, lavatanssi- ja talviliikuntajaostojen lisäksi toiminut yleisurheilu-, hiihto-, pesäpallo-, poikaurheilu-, uima-, ohjelma-, talous-, nuoriso-, voimistelu-, suunnistus-, jalkapallo-, alppihiihto-, ampumaurheilu-, tennis-, jääkiekko-, lentopallo-, ja naisjaosto (myöhemmin Heinäsirkat).
1950-1970
1956 seura alkoi rakentamaan tanssilavaa kirkonkylän urheilukentän viereen. Perustukset oli jo kaivettu, kun hankkeelle tulikin kielto. Myöhemmin seuran puheenjohtaja Kalle Kinnunen alkoi puuhata lavaa Hackmanin omistamalle saarelle Kermaan. Lavaa rakentaessa puita kerättiin ympäri pitäjää ja avajaistanssit pidettiin juhannuksena 1959. Vielä 1961 pöytäkirjaan kuitenkin vielä kirjattiin ”Päätettiin turvautua jälleen vekseliluottoon, kunnes lavan tulot parantavat tilannetta”.
1962 lava tuotti jo 800000 markkaa – Hyrskeen Helmi oli syntynyt.
Rajuilmat ovat Hyrskeen historiassa näytelleet merkittävää osaa. Vuonna 1965 myrskyn paljastama Pääskyvuori osoitti Erkki Airaksiselle laskettelukeskuksen paikan. Aktiivisena vaikuttajana rinteen synnyssä ja toiminnassa oli Hyrske, ja siihen sittemmin perustettu, runsaasti menestystä niittänyt alppihiihtojaosto. Hyrskeen kunnianhimoinen tavoite saada oma urheilutalo kaatui taas surullisen kuuluisiin myrskyn osittain pilaamiin Kesäpäiviin vuonna 1972.
70-luvulla Heinäveden väkiluku oli laskenut 6600:aan, mutta 1975 Hyrskeestä lähetettiin Helsingin Suurkisoihin vielä 107 henkinen joukkue. Hyrskeen pesäpalloilijat nousivat maakuntasarjaan, hiihdosta kahmittiin SM-mitaleita ja Pääskyvuorella avattiin hiihtohissi, joka edesauttoi alppihiihtojaoston perustamista seuraan. Seuran kestävyysjuoksija Reino Paukkonen valittiin Suomen mestaruutensa seurauksena Munchenin Olympialaisten maratoonille.
1980-2000
Monitoimitalon valmistuminen v. 1982 innoitti myös sisälajien harjoittelua ja seuraan perustettiin mm. lentopallojaosto. Myös pitkäaikainen uuttera valmennustyö alkoi tuottaa tuloksia laajalti. Miesten koripallossa noustiin ykkösdivisioonaan ja alppihiihdossa ja kenttälajeissa kahmittiin useita Suomen mestaruuksia. Kermankosken lavan tuotoilla rahoitettiin urheilutoimintaa. Lavaa korjattiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Vappuna 1985 lavalle avattiin 400 hengen disco.
90-luku oli Hyrskeelle miinusmerkkinen. Seuraan siirtyi kyllä naisten pieni kuntourheiluporukka Heinäsirkat, sitä vastoin alppihiihtojaoston toiminta lopahti, ja Pääskyvuoren laskettelukeskus meni kiinni. Alppihiihdon johtohahmo Pentti Leino perusti seuraan tennisjaoston v. 1993.
80-luvun riemukulku koripallossa päättyi miesten koripalloilun alasajoon. Seurassa oli kuitenkin – 97 vielä 350 jäsentä. Jaostojen talousvastuu oli annettu emoseuralta niille itselleen.
2000-
2010-luvulla laajempaa aktiivista toimintaa oli enää koripallojaostolla siihen saakka, kunnes 2018 lavatanssijaosto (Heila) syntyi tukemaan Kermankosken lavan toimintaa. Lentopallojaosto lakkautettiin, ja talviliikuntajaosto (Talja) perustettiin kolmanneksi tämän päivän aktiiviseksi Hyrskeen jaostoksi marraskuussa 2021. Käytänteiden vanhettua vuosikymmeniä itsenäisesti toiminut Sarvikummun kyläosaston irtaannuttaminen emoseurasta aloitettiin 2021.
Jaostot
Hyrskeen historian aikana siinä on nykyisten koripallo-, lavatanssi- ja talviliikuntajaostojen lisäksi toiminut yleisurheilu-, hiihto-, pesäpallo-, poikaurheilu-, uima-, ohjelma-, talous-, nuoriso-, voimistelu-, suunnistus-, jalkapallo-, alppihiihto-, ampumaurheilu-, tennis-, jääkiekko-, lentopallo-, ja naisjaosto (myöhemmin Heinäsirkat).
Koripallojaosto
Koripallon isänä tunnetun Hemmo Marttinen käynnisti lajin harrastustoiminnan Heinävedellä jo 1959, joten koripallojaosto on seuran tällä hetkellä toimivista jaostoista vanhin.
Pienen kylän jaosto niitti mainetta 80-luvulla nousemalla jopa ykkösdivisioonaan saakka.
Heinäveden väkimäärän vähennyttyä jaosto on pitänyt sinnikkäästi yllä vahvaa koripallohenkeä paikkakunnalla ja järjestänyt vuosittain aktiivista harjoitustoimintaa lajin parissa.
Heinäveden lavatanssijat (Heila)
Heila on lavatanssiseura, joka on perustettu ylläpitämään ja edistämään lavatanssikulttuuria Heinävedellä.
Käytännössä seura toimii Urheiluseura Heinäveden Hyrskeen jaostona ja tekee talkootyötä mm. Hyrskeen omistamalla Kermankosken tanssilavalla kesäisin, sekä järjestää tanssikursseja lavakauden ulkopuolella.
Heinäveden lavatanssijat toimii yhteistyössä seudun muiden tanssitoimijoiden kanssa välittäen mm. tietoa lähialueen tanssi- ja harjoitusmahdollisuuksista.
Heila on Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n jäsenseura, ja juhlii vuosipäiväänsä helluntaina.
Talviliikuntajaosto (Talja)
Talvinen luonto ja liikunta yhdistävät Hyrskeen talviliikuntajaosto Taljan jäseniä.
Taljan tarkoituksena on edistää talviliikunnan harrastamista Heinävedellä.
Se järjestää talvisia tapahtumia, lajikokeiluja ja kilpailuja, sekä perinteistä Hyrskeen Kamapörssiä.Jaosto toimii yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa, ja tiedottaa paikkakunnan talvisista tapahtumista.
Hyrske perusti jaoston marraskuussa 2021. Aktiivinen toiminta toi Taljalle Heinäveden Vuoden Liikuttaja -palkinnon vuonna 2022.